Kymenlaakson on etsittävä
tulevaisuudelleen uutta kivijalkaa

Teksti: Seppo Honkanen
Kuva: Kimmo Seppälä

— Ei hyvältä näytä, totesi sosiologian professori Harri
Melin pitkien piippujen Kymenlaakson
rakennemuutoksesta Kotkassa lauantaina 9.lokakuuta.
Kymenlaakson Journalistien syysseminaarissa puhunut
Melin on tutkinut vuonna 2006 lakkautetun Voikkaan
paperitehtaan jälkivaikutuksia. Pitkien piippujen
Kymenlaakso on tuttu Melinille, joka on kotoisin
Inkeroisista.

— Paperin valmistus ei katoa mihinkään Kymenlaaksosta,
koska osaamisessaan tämä on paperiteollisuudessa yksi
maailman parhaista. Silti sen rakennemuutos jatkuu,
koska kaikkia kortteja ei ole vielä käännetty. Siksi
Kymenlaakson on etsittävä uutta kivijalkaa tulevaisuuttaan
varten, sanoo Melin.

— Venäjä on vahvuus maakunnalle. Olemme
eurooppalaisen metropolin, Pietarin myönteisen
taloudellisen vaikutuksen alaisena. Nyt on menossa vasta
alkusoitto, jossa venäläiset tulevat ostoksille. Seuraavaksi
heitä tulee tänne asumaan ja sitten yrittämään, mihin heitä
pitää houkutella, sanoo Melin.

Yliopiston puuttumista Melin pitää yhtenä Kymenlaakson
pulmana.
— Se ei kuitenkaan saa olla tutkimus- ja
kehittämistoiminnan este. Merikotka on yksi hyvä
esimerkki erilaisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta
yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.
Melin haluaisi vihdoinkin eroon Kymenlaakson
kaksinapaisuudesta.
— Hommat eivät ala toimia, jos kissanhännänveto
Kotkan ja Kouvolan välillä jatkua. Vanhaan
vahingoniloon niiden välillä ei ole enää yksinkertaisesti
varaa. Yhteisen sävelen pitää löytyä, Melin vaatii.

Kymenlaakso piippujen kaatumisen jälkeen -seminaarin yksi alustaja oli
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin.