Venäjä, suomen kieli ja särä loivat loistavan koosteen Lemillä

Lapsikiistan kaltaisia konflikteja Suomen ja Venäjän välillä on odotettavissa myös tulevaisuudessa, uskoo Venäjä-tutkija,
dosentti Arto Luukkanen. Kohuihin kannattaa Luukkasen mukaan suhtautua rauhallisesti, mutta tiukasti. Venäjän
vaatimuksiin kahdenvälisestä lapsikomissiosta ei tule suostua.
Luukkanen selvitti näkemyksiään Kymenlaakson Journalistit ry:n ja Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen
seminaarissa lauantaina 6.10.2012 Lemillä. Seminaarin aihe ei olisi voinut olla ajankohtaisempi. Suomen presidentin
Sauli Niinistön lisäksi myös Norjan valtion korkeimmat päättäjät ovat ottaneet kantaa asiaan, ja Luukkaselta kysytään
asiantuntijan kommentteja.

Toimittajan käytännön työtä Venäjällä selvitti Moskovassa työskentelevä Ylen kirjeenvaihtaja Marja Manninen.
– Minulta on kysytty, millaiset ovat suhteesi Kremliin. Vastaan, että eivät minkäänlaiset. Suhteita ei ole, Manninen kuvaili
työilmapiiriään.
Aika on muuttunut aikaisemmista Neuvostoliiton ajoista, jolloin Moskovan kirjeenvaihtajan toimet olivat tarkkaan
kontrolloidut. Juttuaiheet Marja Manninen hakee ympäröivästä todellisuudesta, ja liikkuu ympäri suurta maata niin paljon
kuin Ylen taloudelliset rahkeet antavat myöten.

Lemin seminaarissa paneuduttiin myös suomen kielen asemaan nykymaailmassa sekä lehtikielen hiontaan. Filosofian tohtori
ja suomen kielen suojelijaksi itseään luonnehtiva filosofian tohtori Lari Kotilainen muistutti, että vaikka suomen kieli ei
suinkaan ole pienimpiä kieliä maailmassa, sen käyttöä on vaalittava.
– Kieli pysyy elävänä vain, kun sitä käytetään mahdollisimman monella yhteiskunnan saralla, hän korosti. Pelkästään englannin
kielen käyttö kansainvälisissä yrityksissä Suomessa ei saa Kotilaisen kannatusta. Voi aina miettiä, miten asian voisi sanoa
suomeksi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen tutkija Riitta Hyvärinen analysoi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan
lehtien kieltä. Hän liputtaa mahdollisimman suoran kielen puolesta eikä pidä hyvänä esimerkiksi tarpeettomia sulkumerkkien
käyttöä.

Lisäsykettä seminaariin toi Antero Raanojan ja Risto Uotilan duo Lavi-lauluillaan. Molemmat Kymenlaakson Journalistit ry
on palkinnut Vuoden valottaja –palkinnolla: Raanojan vuonna 2011 ja Uotilan 2012. Entiset paperiteollisuuden ay-aktiivit
viihdyttivät seminaariväkeä kappaleilla Serenadi Hetekalle, Takarivin Taavi, Laulajan testamentti ja Silakka-apajalla.
Vähintään 9 tuntia kypsytetty karitsan paitsi eli Lemin särä pyöreine perunalisukkeineen sekä makia soppa jälkiruokana
veivät kielen menneessään. Kuuleman mukaan joku on jaksanut syödä särää jopa 13 annosta. Seminaariporukassa ennätys
taisi olla 3 annosta – ehkä siksi, kun ruokailu kesti vain tunnin. Seminaariin osallistui 45 henkeä.