Mihin nykynuoriso oikein on menossa?

Teksti ja kuva: Henna Mäkelin

Suomen akatemian tutkijan, tohtori Jaana Lähteenmaan mukaan ei voida puhua nuorison
rappeutumisesta. Suurin osa nuorista yrittää elää ihmisiksi. Niinkin suuri ja heterogeeninen
joukko kuin nuoriso on kuitenkin polarisoitumassa: toinen ääripää putoaa koulutuksen rattailta,
toinen koostuu supermenestyjistä, jotka sukkuloivat sujuvasti EU:n työmarkkina-alueella.
Nuorista uutisointia värittää usein moraalisen paniikin näkökulma, joka synnyttää kohu-uutisia.
Termi otettiin käyttöön sotien jälkeen, kun nuorison vapaa-ajanvieton tavoista alettiin kirjoittaa
kohujuttuja brittimediassa.

— Se alkaa niin, että media yrittää nostaa kohun jostakin, esimerkiksi tyttöjen lisääntyneestä
väkivaltaisuudesta, Lähteenmaa toteaa.
— Sitten erilaiset moraaliauktoriteetit kommentoivat uutista julkisesti.

Joku valtakunnan julkinen selkäranka voi kauhistella menoa ja muistella, miten omassa
nuoruudessa asiat olivat toisin.
— Sitten soitellaan tutkijoille ja juristeille, jotka neutralisoivat uutista asiantuntijakommenteilla.
Sen jälkeen asia etenee eduskuntaan, mikä voi johtaa lainsäädännön muutoksiin.
— Kohulla voi siis olla suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Asiaa ei auta, että osuvat uutisotsikot rakentuvat usein kontrastille.
— Pullantuoksuinen neljän lapsen äiti tappoi miehensä keittiöveitsellä. Sellainen on aivan
loistavaa otsikkoainesta, paljon parempaa kuin että alkoholisoitunut mies tappoi vaimonsa
Kontulassa. Pullantuoksuinen äiti pääsee todennäköisimmin otsikoihin, vaikka miesten tekemät
vaimojen ja tyttöystävien surmat ovat Suomessa muihin länsi-Euroopan maihin verrattuna
asukasmäärään suhteutettuna kärkikaartissa, Lähteenmaa muistuttaa.
Samanlainen kontrastointi toimii, kun kyseessä on nuori tekijä. Kysytään, miten joku nuori
voi tehdä jotakin hirveää.
— Mitä rajumpi otsikko, sitä paremmin se myy.

Joskus kohu-uutisointi voi peittää alleen yhteiskunnan todellisia ongelmia tai yhteiskunnan
myönteisiä kehityskulkuja.
Lähteenmaan mukaan keski-ikäisten alkoholinkäyttö on Suomessa suuri ongelma.
Alkoholiperäiset sairaudet ovat nousseet kuolinsyytilastoissa kärkeen ja huostaanotot ovat
lisääntyneet, sillä alkoholisoituneet vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan.
Silti lehdissä kauhisteltiin pitkään nuorison alkoholinkäyttöä.
Tutkija muistuttaa, että alle 18-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttö väheni pitkään vuodesta
2002 vuoteen 2007 asti, jolloin väheneminen pysähtyi. Käyttö ei kuitenkaan kääntynyt
nousuun. Vuoden 2008 tilastoista ei ole vielä saatu tutkimustietoa.

1

Suomen akatemian tutkija, valtiotieteen
tohtori Jaana Lähteenmaa puhui
Kymenlaakson journalistit ry:n
Nuori mediassa -seminaarissa Kouvolassa.