Netti muovaa toimittajien työtä

teksti: Outi Palmu
kuva: Raimo Eerola

Toimittajan työn haasteet puhuttivat Kymenlaakson Sanomalehtimiesyhdistyksen
75-vuotisseminaarissa lauantaina.

Kymenlaakson Sanomalehtimiesyhdistys juhlisti 75-vuotista taivaltaan lauantaina 18. lokakuuta Kotkassa. Ravintola
Meriniemessä pidetyn seminaarin aiheena oli toimittajan työ eilen, tänään ja huomenna.
— Yksittäisen journalistin näkökulmasta elämme murroskautta. Kilpailu sekunneista vie huolestuttavalla tavalla pohjaa
pois toimittajan uutistyöltä. Perinteinen uutistyö on korvautunut teollisella mössöllä, missä nopeus on kaikkein tärkein arvo,
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen kuvaili toimittajan työn nykytilaa.
Niemisen mukaan lehtimaailma ei tiedä, mihin se tähtäisi. Verkkolehtiin panostetaan kovasti, mutta samalla mietitään,
kuinka niillä pystytään pitämään lehdet pystyssä.
— Vähän aikaa sitten kaikki lehdet ryntäsivät nettiin. Samanaikaisesti paperilehtien levikki laskee, esimerkiksi iltapäivälehtien
levikki on alentunut hälyttävästi. Toisaalta taas Ilta-Sanomien ilmainen verkkolehti on maan luetuimpia.
Nieminen kommentoi myös vastaikään päättyneitä Journalistiliiton TES-neuvotteluja. Hänen mielestään saavutettu
työehtosopimus on hyvä tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa.
— Olimme millin päässä työtaistelusta. Neuvotteluja käytiin erittäin kireässä ilmapiirissä. Näin lähellä lakkoa emme ole olleet
sitten vuoden 1980 työtaistelun. Olen iloinen siitä, että saimme aloituspalkat säälliselle tasolle.

Tampereen yliopiston Journalistisen tutkimusyksikön johtaja Pentti Raittila arvelee, että tulevaisuudessa journalistien
työnkuvan epävarmuus lisääntyy.
— Rajapinnat suhteessa viihteeseen, liiketoiminnalliseen ajatukseen ja sisällöntuottamiseen ovat hämärtyneet, Raittila totesi.
Hän uskoo, että perinteisten uutistoimittajien määrä tulee laskemaan, sillä netti pursuaa sisällöntuottajia. Tuhannet kansalaiset
kirjoittavat blogeja ja keskustelupalstoille tuottaen samantyyppistä aineistoa kuin toimittajat. Verkkoyhteisöt ovat myös
osoittautuneet nopeiksi kanaviksi tiedonhankinnassa. Esimerkiksi Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien yhteydessä
verkkoyhteisöissä tiedettiin syyllinen jo ennen mediaa.
— Tämä on haaste journalisteille. Yksi mahdollisuus olisi yhteistyön lisääminen, verkottuminen kansalaissisällöntuottajien kanssa.
Se herättää kuitenkin kysymyksiä, missä kulkee journalistien etiikan ja ammattitaidon raja. Tuleeko meillä olemaan kaksi
erilaista lehdistöä, laatujournalismi ja massajournalismi brittilehdistön tapaan?
Raittilan mukaan paperilehtien levikki tulee laskemaan rajusti, mutta ei aivan lähiaikoina.
— Niin kauan, kun suuret ikäluokat ovat hengissä, haluavat he lukea uutiset lehdestä. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla
sukupolvia, jotka eivät tule koskaan tilaamaan lehteä.

Seminaarissa käytiin myös läpi Kymenlaakson Sanomalehtimiesyhdistyksen historiaa. Jäsenyhdistys perustettiin kymmenen
miestoimittajan voimin Kotkassa vuonna 1933. Jäsenmäärä lisääntyi huomattavasti 1950-luvulla, kun lehtiin otettiin nuoria
harjoittelijoita. Tällöin myös naiset hyväksyttiin jäseneksi.
Nykyään yhdistyksessä on 164 jäsentä. Suurimmillaan jäsenmäärä oli 1970-luvulla, jolloin jäseniä oli reilut 180.
— Tällä hetkellä meillä on naisia kymmenen enemmän kuin miehiä. Myös suurin osa alalle tulevista journalisteista on naisia.
Jäsenmäärämme kuvaa hyvin alan työpaikkatilannetta, kasvua ei ole tapahtunut, yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Taussi kertoo.
Sihteeri Arja Ukkonen kuvailee Kymenlaakson Sanomalehtimiesyhdistyksen olevan sekä edunvalvontajaosto että
yhteydenpitorengas seudun toimittajille.
— Viihdepuoli on myös vahvasti esillä. Yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin osallistutaan hyvin aktiivisesti.