Kymenlaakson Journalistit ry:n historia vuosilukuina

1933

Kymenlaakson Sanomalehtimiesyhdistys ry perustetaan Kotkassa tapaninpäivänä.
Yhdistyksen kotipaikaksi merkitään Kouvolan kauppala. Ensimmäisiä jäseniä on
kymmenkunta. He ovat liikkeenharjoittajia, opettajia, maanviljelijöitä ja työväenliikkeen
aktiiveja.
Sanomalehtimiesyhdistysten katto-organisaatio Suomen Sanomalehtimiesten Liitto
perustettiin kymmenkunta vuotta aikaisemmin vuonna 1921, jolloin liittoon kuului
11 yhdistystä. Kymenlaaksolaiset toimittajat kuuluivat ennen oman yhdistyksen
perustamista vuonna 1913 perustettuun Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistykseen.

1941

Yhdistyksen ensimmäinen lehti Taisteleva Neekeri ilmestyy. Lehti kohentaa yhdistyksen
taloudellista tilannetta. Yhdistys jakaa virkistysavustuksia ja sosiaalisia avustuksia jäsenille,
ja perustaa opinto- ja virkistysrahaston 1940-luvun lopulla. Yhdistys julkaisee
kannanottoja ja vaikuttaa liitossa sekä vahvistaa maakuntahenkeä.

1948

Suomen Sanomalehtimiesten Liiton liittokokous Kotkassa. Kokous on mittava
ponnistus kymenlaaksolaisille toimittajille.

1950-luku

Yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa, kun lehdet palkkaavat harjoittelijoita ja naisia.
Jäseniä on noin 30, neljäsosa heistä naisia.

1952

Yhdistys järjestää ensimmäisen ammatillisen kurssin, ”opinsaunan”.

1953

Yhdistys ryhtyy julkaisemaan Vappu-Ankka-kevätlehteä toimintavarojen
kartuttamiseksi. Vappu-Ankkaa julkaistiin 1980-luvulle saakka.

1957

Kahdeksan toimittajaa tekee retken Moskovaan. Ensimmäinen toimittajadelegaatio
Neuvostoliittoon sodan jälkeen herättää huomiota valtakunnallisestikin.

1960-luku

Yhdistyksen jäsenmäärä on 90.

1967

Lehtimiesten ensimmäinen työehtosopimus. Samana vuonna lehtitaloissa on
pakkolomia tai niiden uhkaa kirjatyöntekijöiden lakon vuoksi. Yhdistys saa
kolmeksi vuodeksi edustajansa, V.A. Turusen, Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen.

1969

Yhdistys hankkii lainavaroin kesänviettopaikan, Kalliolan, Vehkalahden Neuvottomasta
lasinpuhaltaja Niilo Pöyhöseltä. Mökin yhdistykselle löysi Eteenpäin-lehden toimittaja
Taina Hynninen. Seuraavina vuosina pieni lautarakenteinen mökki korvataan uudella
isommalla hirsirakennuksella. Myöhemmin rakennetaan sauna ja pieni yöpymismökki.
Alkuperäisinä rakennuksina tontille jäivät puuvaja ja venevaja. Kalliola on yhteiskäytössä
vuoteen 2001 saakka. Vuodesta 2001 lähtien Kalliolaa ryhdytään vuokraamaan osaksi
kesää jäsenten yksityiseen lomailuun.

1970-luku

Yhdistyksen jäsenmäärä on 180. Puolet jäsenistä on alle 25-vuotiaita, joka kolmas
nainen ja joka neljäs jonkun tutkinnon suorittanut.

1972

Ensimmäinen toimittajien lakko. Lakko kestää 10 päivää ja 10 tuntia. Palkkoihin
saadaan perusparannus. Lehtiin perustetaan toimitusosastot ja kirjatyöntekijöiden
kanssa ryhdytään yhteistyöhön.

1973

Suomen Sanomalehtimiesten liiton viisi itäistä yhdistystä ryhtyvät yhteistyöhön ja
muodostavat itäisiksi vitosiksi kutsutun ryhmän. Yhteistyön tavoitteena on saada
maaseutuyhdistysten ääni kuulumaan voimakkaammin liitossa. Yhdistykset keskittävät
voimansa niin, että liiton hallitukseen saadaan itäisistä yhdistyksistä edustaja, joka
valitaan vuoron kustakin viidestä itäisestä yhdistyksestä. Vuonna 2007 viisi yhdistystä
supistuu neljäksi, kun Mikkelin Sanomalehtimiesyhdistys lopettaa toimintansa, ja sen
jäsenet liittyvät suurimmalta osin Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistykseen.

1976

Yhdistys ryhtyy jakamaan ”valottajan” ja ”pimittäjän” titteleitä uutislähteilleen.
Pimittäjän palkitseminen loppui aika nopeasti, valottaja-palkintoa jaettiin jonkin
verran kauemmin. Valottajan palkitseminen elvytettiin uudelleen vuonna 2000, ja
valottaja-palkintoa on jaettu siitä lähtien joka vuosi.

1980

Toimittajien toinen lakko. Lakko kestää kolme viikkoa, tarkasti laskien 19 vuorokautta
21 tuntia. Lakko alkaa 13.11.1980 kello 12 ja päättyy 3.12. kello 9. Syntynyt sopimus
lyhentää viikkotyöaikaa, parantaa palvelusvuosilisäjärjestelmää ja lomaetuja sekä antaa
toimitusosastolle oikeuden pitää kokouksia työaikana. Toimittajat saavat yli kahden vuoden
sopimuskautena yhteensä 19 prosentin korotukset palkkoihinsa. Lakon kestettyä kaksi
viikkoa eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vetoaa 28.11.1980 lakon osapuoliin
lakon lopettamiseksi.

1980 – 90 –luku

Kymenlaakson toimittajien olosuhteet muuttuvat merkittävästi lehtifuusioiden seurauksena.
Lehtikartalta poistuvat Kotkassa ilmestynyt Etelä-Suomi ja Haminassa ilmestynyt
Kymen Sanomat, joka fuusioituu vuonna 1991 Etelä-Suomen ja Eteenpäin –lehden
j atkeeksi muodostuneeseen Kotkan Sanomiin. Fuusion jälkeen Kotkan Sanomat muuttaa
nimensä Kymen Sanomiksi. Eteenpäin-lehti jatkaa viikkolehtenä vuoteen 2011 saakka.
Kymen Sanomien, Kouvolan Sanomien ja Etelä-Saimaan yhteistyö tiivistyy, koska kaikki
kolme lehteä kuuluvat samaan lehtikonserniin. Freelancetyö lisääntyy.

1992

Hannu Maunuksela valitaan itäisten sanomalehtimiesyhdistysten edustajaksi
Sanomalehtimiesten Liiton liittohallitukseen. Hän toimii tehtävässä yhden kolmivuotiskauden,
mutta eroaa tehtävästä työtehtäviensä vuoksi heti toisen kolmivuotiskauden alussa
vuonna 1996. Tilalle valitaan Urpo Laaninen Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksestä.

1993

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto muuttaa nimensä Suomen Journalistiliitoksi. Toimittajien
työttömyysaste nousee valtakunnallisesti kutakuinkin täystyöllisyydestä lähes seitsemään
prosenttiin. Kahtena seuraavana vuonna tilanne on vieläkin pahempi ja työttömyysaste
nousee 8 prosenttiin.

2000

Yhdistys ryhtyy jakamaan uudelleen valottaja-palkintoa, jonka jakaminen aloitettiin
1970-luvun lopulla. Vuoden valottaja –palkinto annetaan henkilölle, joka on työssään
ymmärtänyt avoimen tiedottamisen merkityksen mutta joka ei ole ammatiltaan tiedottaja.
Valottaja palkitaan keramiikkalyhdyllä.

2006

Yhdistys ryhtyy järjestämään ajankohtaisseminaareja. Ensimmäinen seminaari käsittelee
journalismia ja työtä. Seminaariin osallistuu noin 50 henkeä. Seuraavina vuosina
seminaareissa käsitellään Venäjää, toimittajan työtä ennen ja nyt, nuorten asemaa mediassa
ja Kymenlaakson tilaa rakennemuutoksen kourissa.

2007

Yhdistys teettää oman kortin jäsentensä merkkipäivien onnittelutervehdyksissä sekä muissa
huomionosoituksissa käytettäväksi. Kortin suunnittelija on yhdistyksen jäsen, graafikko
Pekka Kauppila.

2008

Yhdistys juhlii 75-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään toimittajan
työtä ennen, nyt ja tulevaisuudessa käsittelevä juhlaseminaari Ravintola Meriniemessä Kotkassa.

Yhdistys ryhtyy jakamaan Vuoden journalisti –palkintoa työssään ansioituneelle jäsenelle.
Vuoden journalisti palkitaan kunniakirjalla.

2009

Yhdistys muuttaa nimensä Kymenlaakson Journalistit ry:ksi yhdistyksen vuosikokouksessa
14.2.2009. Nimen muutos noudattaa Suomen Sanomalehtimiesliiton käytäntöä sen muutettua
nimensä Suomen Journalistiliitoksi vuonna 1993. Kansainvälistyvässä maailmassa
journalisti-sana ymmärretään kaikilla kielillä. Nimen muutosta puoltaa myös se,
että 165 jäsenestä 88 on naisia ja 77 miehiä.